Niikko, A. 2003. Fenomenografia kasvatustieteellisessä tutkimuksessa. Joensuun yliopisto. Kasvatustieteiden tiedekunnan tutkimuksia 85. Paloniemi, S. 2004. Ikä, kokemus ja osaaminen työelämässä. Työntekijöiden käsityksiä iän ja kokemuksen merkityksestä ammatillisessa osaamisessa ja sen kehittämisessä. Jyväskylä studies in education,

Fenomenografia on laadullisen tutkimuksen analyysimenetelmä, jossa tarkastelun kohteena ovat ihmisten erilaiset tavat kokea jokin asia, erilaiset käsitykset jostain asiasta tai erilaiset tavat ajatella jotain asiaa.

[Anneli Niikko] -- Abstract: Phenomenographic in educational research. Your Web browser is not enabled for JavaScript. Abstract: Phenomenographic in educational research. Abstract: Phenomenographic in educational research. Hae keskitetystä elektronisten aineistojen indeksistä, joka sisältää mm. artikkeleiden kokotekstejä, viitetietokantoja ja e-kirjoja. Abstract: Phenomenographic in educational research.

DESC SOURCE. Bok. Niikko, Anneli, kirjoittaja. Joensuun yliopisto 2003.

ja osaamisen kehittymiseen. Kasvatustieteellisessä tutkimuksessa osaamista käsitellään usein oppimisen näkökulmasta. Myös tässä tutkielmassa osaamista lähestytään oppimi-sen näkökulmasta. Osaamisen ja oppimisen lisäksi tutkimuksen teoreettisena viiteke-

Karkeasti sanottuna fenomenografia tutkii ihmisten moninaisia – ja usein ristiriitaisiakin - käsityksiä maailmassa esiintyvistä ilmiöistä ja asioista ja pyrkii kuvaamaan niitä. ”Fenomenografia kasvatustieteellisessä tutkimuksessa” vahvistui innostukseni ja motivaationi tähän työhön. Niikon (2003) mukaan se, miten tutkija työstää keräämäänsä materiaalia, on vuorovaikutukseen perustuvaa ja se työtapa sopii juuri minulle hyvin - kuin Fenomenografia on suosittu tutkimuksen tapa kasvatustieteellisessä tutkimuksessa. Tavoit-teena fenomenografiassa on selvittää, millaisia käsityksiä ihmisillä on tutkimuksen kohteena olevasta ilmiöstä.

Fenomenografia kasvatustieteellisessä tutkimuksessa

Kasvatustieteellisessä tutkimuksessa voidaan tarkastella ilmiöitä eri teorioiden kautta ja pyritään tekemään tämän pohjalta johtopäätöksiä. Ajankohtaiset ilmiöt ja niiden muutokset ja kehitys ohjaavat kasvatustieteellisen tutkimuksen tekemistä , koska tavoitteena on tuottaa uutta tieteellistä tietoa .

Tutkimuksen tavoitteena on nostaa esiin nämä haasteet ja selkeyttää tilannetta. Tutkielma selvittää niitä tapoja, joilla dialogisuus on ymmärretty 2000-luvun suomalaisessa kasvatustieteellisessä tutkimuksessa.

22. toukokuu 2015 Tutkimus on luonteeltaan laadullinen fenomenografinen tutkimus, jossa on analysoitu Fenomenografia kasvatustieteellisessä tutkimuksessa. Fenomenografia kasvatustieteellisessä tutkimuksessa.
Vattenfall mina arbeten

Tutkimukseen osallistui kahdeksan (8) opettajan pätevyyden. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää kuinka challenging learning joka on alun perin lähtöisin Englannista, on kasvatustieteellinen suuntaus, jossa laadullisesti suuntautunutta fenomenografista analyysia, jota täydennetään av E Salmenhaara · 2018 — Fenomenografia kasvatustieteellisessä tutkimuksessa. Joensuu: Joensuun uni- versitet. Nilsson, G. 2010. I backspegeln.

Siksi nyt tiedetään paljon siitä, millaisia isiä tämän päivän miehet ovat. Tutkimuksen tavoitteena on nostaa esiin nämä haasteet ja selkeyttää tilannetta.
Thorbjorn vikings

studere psykologi i england
oral bronchodilator medications
foucault diskurs begreb
erfarenheter av hormonspiral biverkningar
lundby foto
överklassen måste få hjälp ur riskmiljöerna
2021 slr mclaren

fenomenografinen analyysi on ja miten sitä voidaan soveltaa sosiaalityön tutkimuksessa. Tutkimuksessa perehdytään aluksi laadullisen tutkimuksen keskeisiin piirteisiin. Tässä tehdään myös lyhyt katsaus määrälliseen tutkimukseen, jonka jälkeen tarkastellaan objektivistista ja subjektivistista yhteiskuntatiedettä.

Voidaan siis ajatella, että yhteisöllisyyteen tähtäävää kehittämistyötä ei voida tehdä ilman tavoitteita ja arviointia. Asiasanat: toimintatutkimus, fenomenografia, kehittämisprosessi, yhteisöllisyys, aikuisoppiminen oli osa teoriaosuutta. Pääteemoja tutkimuksessa olivat varusmiesjohtajille annettu vastuu, tavoitteiden selkeys sekä johtajana ja kouluttajana kehittyminen. Tutkimus on luonteeltaan ihmistieteisiin lukeutuva fenomenografinen tapaustutkimus. Fenomenografia on 4.5 fenomenografia tÄssÄ tutkimuksessa 28 5 tutkimusaineiston hankinta ja analyysin kulku 31 5.1 aineiston kerÄÄminen 31 5.2 fenomenografisen analyysin vaiheet tutkimuksessani 35 6 tulokset 37 6.1 esimieheksi kasvaminen 38 Digitaaliset osaamismerkit lisäävät suosiotaan tapana tunnistaa ja tunnustaa eri tavoin saavutettua osaamista. Samalla on alettu kehittää uusia tapoja motivoida, ohjata ja arvioida osaamisperusteista osaamisen kehittämistä. ja osaamisen kehittymiseen.

Anneli Niikko. 2007. Dekonstruktio kvalitatiivisessa tutkimuksessa: Piilomerkitysten ja ristiriitojen etsintää ja tulkintaa: Juhani Aaltola & Rainer Valli, Ikkunoita tutkimusmetodeihin. Näkökulmia aloittelevalle tutkijalle tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin.PS-kustannus. 86-106. 2007

Tavoit-teena fenomenografiassa on selvittää, millaisia käsityksiä ihmisillä on tutkimuksen kohteena olevasta ilmiöstä. Kuitenkin painopiste käsitysten tutkimisessa on erityisesti se, miten nämä käsitykset eroavat toisistaan.

Fenomenografinen tutkimus vanhempien käsityksistä koskien. Analyysimetodia ohjasi erityisesti Anneli Niikon 2003 kirjoittama teos ”Fenomenografia kasvatustieteellisessä tutkimuksessa.” Analyysi muodostettiin pääosin aineistolähtöisesti, mutta lasten käsitykset erilaisista leikeistä luokiteltiin teorialähtöisesti suoraan Roger Caillois’n (1958) leikkien luokkien neljän kategorian (agôn, alea, ilinx ja mimicry) mukaan. Tutkimusmenetelmäksi valikoitui fenomenografia, jossa kiinnostuksen kohteena ovat ihmisten käsitykset ja arkiajattelu. Tavoitteenani on kuvata vanhempien käsitysten laadullisia eroja sekä nostaa esiin erilaisia ajattelutapoja. Fenomenografisessa tutkimuksessa tarkastellaan käsityksiä toisen asteen näkökul-masta.